Haaste ja vähän muutakin...

Ajattelin olla laittamatta vähään aikaan kuvia...mutta olin tullut luvanneeksi osallistumalla Pajupirtin Kaisan haasteeseen...jokin meriaiheinen, itse en ole saanut mitään sellaista aikaiseksi, joten kävimme veljeni luona Tammisaaressa ja siellä hänellä on sitä yllinkyllin...tässä vain muutama. Kurkatkaa ystävät Kaisan blogiin, siellä hänellä on pitkä lista.,ketkä ovat osallistuneet ja näette aivan ihastuttavia tekeleitä...kädentaitoja, sekä mielikuvitusta kerrassaan...no niin Kaisa, viime hetkellä, tänäänhän on se viimeinen päivä:) huoh...olihan sitä aikaa kuukausi, mut mut..hih!


nämä pelargoniat ovatkin sitten meidän pihalta!
orvokit kukkivat vielä kauniisti...
samoin nämä pelargoniat.....






kävimme eilen Porvoossa ja Rosa sai paaaaljon halauksia ja rapsutuksia, sekä ihailtavia katseita ja kauniita sanoja, hän kiittää ja etenkin Saunataikaan terveisiä...tulemme käymään! Ostin tämän vanhan maustetelineen, ihastuin siihen heti, siinä on patinaa, tosin ei kuvassa nyt näy...
samoin ihastuin välittömästi kastelukannuun, jossa on kaunis ruusuaiheinen maalaus!
perhonen lentää liihottaa, kaikille onnea toivottaa...
kannu löysi tiensä ulkotiloihin...ainakin hetkeksi, ai että kun pidän siitä, en aio maalata sitä!

ostin myös vanhan emalipotan, vanhaa emalia on minulla ennestään jo kertynyt, kuvassa on jo muutamia vuosia talvehtinut laventelit, kauniita!
tuoksuja tulvillaan...
ostin myös pienen keksivadin...täytyyhän Rosankin saada tuliaisia, keksejä annan tosi harvoin, nyt poikkeus tapaus!:) johon hän. .mitä minullekko...


Tänään kävimme ottamassa toiset rokotukset...meni tosi hyvin ei edes huomannut, kun oli muutama makupala edessä...kuukauden kuluttua uudestaan, painaa nyt 2 kg.
Nyt täällä rupesi satamaan ja ukkonen pitää ääntä, huii!, Joten ei enempää tällä kertaa!

Nautitaan illasta! Kiitos tavattoman paljon kommenteista!!

Kesä ja kukat..ja..

Hei taas! Paljon kiitoksia edellisistä kommenteista kaikille, kuiskasin ne Rosan korvaan ja hän hymyili ja kiitti myös, ollessaan sanoistanne äärimmäisen onnellinen, kiitos!

tässä kuva, joka sopii kuvionsa puolesta hyvin tuolin kanssa yhteen,.


olen tuunannut sakset tämän näköisiksi ihan vaan kokeilumielessä ja minusta niistä tuli hyvät. Yleensä pidän kaikesta vanhasta ja en juurikaan mitään tuunaile, olen varmaan täällä poikkeus, mutta jos näen jotain kaunista ja juuri minun sieluani koskettaen, niin se on siinä. Toki pystyn myös ihailemaan...kaikkea ei tarvitse saada omaksi, nautin suuresti, kun ja vain saan katsoa!

kynttilä jota en vaan jostain kumman syystä ole vieläkään raaskinut polttaa...on jo toistakymmentä vuotta ollut minulla ..en enää edes muista kuinka kauan..

laitoin vanhan tarjoiluessun tähän pikku tuoliini, eikö vain olekin soma, tykkään.

tupsut ja hapsut kiinnostaa...arvatkaa ketä..ne on ylös nostettava samoin verhonhelmat, ainakin toistaiseksi...pikkujuttu.
viimevuonna ostamani pastat Italian tuliaisia....värisävyn puolesta sopii hyvin vanhaan vaakaan, kunnes ne syödään..

tässä on kaikki vanhaa ja jota käytän ahkerasti, varsinkin tuota pölysokerisiivilää ja vaihtelen näitä aina silloin tällöin, nyt näin.
olin muutama viikko Hietsun kirppiksellä myymässä romppeitani ja ykskaks näin jotain kaunista...kauempana,.jätin pöytäni yksin ja kuljin sitä kohti..kaunista tötteröä, joka on alimmassa kuvassa, tässä tämä valkoinen purkki, jonka Outi antoi minulle kaupanpäälliseksi. Kiitos! Oli oikein mukava tavata, kysyin häneltä onko sinulla blogia...ja hän sanoi White Country ja minä puolestani kerroin hänelle minun...hän sanoikin, että tietää. Outi tuli myös käymään päytäni luona ja osti kakkuvuan, josta pidin itsekin.
ja heti löysi Outin tekemä kaunis tötterö paikkansa, vaikka silloin torilla ei vielä tullut mieleeni mihin laitan. Kiitos Outi, vilkutuksia ja hymyä!
olemme tulleet autoajelulta kaivopuiston rannalta, jossa juoksin pitkin merenrantaa ja tutkin kaikkea mitä eteeni sattuikin...katsoin myös ohikiitäviä laivoja...sorsia, lokkeja, niin paljon oli nähtävää ja juosta kipitin aina, jos joku juoksija kuntoili..hänen peräänsä oli päästävä keinolla millä hyvänsä...
kotiin tullessa uni maistui....hmmmmmm.
laventelia ja ruusunterälehtiä...kaunista niin kaunista ja lempeää tuoksuvaa...




Malva...luonnossa paljon kauniimpi...

nyt tuolin on valloittanut malva kukillaan sekä ruusut, tässä istun ja....
kuvat otin sisältä keittiön ikkunan takaa...siksi hiukan utuiset..
pikku puutarha apulainen , tykkää juoda letkun päästä...

lobelioissa oli kaksi kukkaa, kun ostin ne kesän alussa..nyt näin ja hipoivat jo maata, kunnes Rosa päätti hiukan niitä lyhentää..saas nähdä, kuinka käy hupenevatko jälleen kahteen kukkaan.
ritarinkannus
tässä lempipuuhassaan, nopesti oppien kaiken..katsellessaan mitä touhuan..








meidän pikkupiha on tavattoman pieni, mutta uusien kukkien ilmaannuttua entisten lepäämään mennessä, niin on alati vaihtelevaa..keväästä syksyyn aina kukkii....Ilo!
täällähän minä..odotan joskos sais jotain parempaa..toivon kaikille katsojille oikein valoisia päiviä ja syödään marjoja, ne kun ovat tähän aikaan parhaimpia vitamiininlähteitä! Jaksamisiin ja kuulemisiin!