Elsa, Kiitos pidän siitä kovasti,mutta en uskalla polkea, joten kukat saavat sitä koristaa!
Olivieno, juu kukat tykkää kovasti!
Karita, sanotaan, jos ihminen nauttii tuulesta, niin hän on onnellinen...näin olen kuullut sanottavan.
sariw, kiitos, vihreä ei niinkään kulu lempivärehini, mutta tämä tekee poikkeuksen, se on niin kulahtaneen värinen ja onhan siinä sitä ajanpatinaa sopivasti.
possumamma, kiito, sitä minäkin ihmettelen, ei varmaan ois jos minulla olisi ollut kokoajan:))
hauska kulkuneuvo sinulla... varmasti vauhdit saisi vaikka kauneutta nyt vaan kuljettaa... vanhat esineet uusien lomassa tuovat "sitä jotain" sisustukseen, niin sisällä kuin ulkonakin:) kiitos taas sirkalle silmän ilosta! täällä viimeisetkin kesäkukat päivällinen ukkoskuuro nitisti.. lämmintä on mutta niiiin kosteaa:( öisin terkuin päivi
Maano, maalaisitko:) niinpä kesä oli ja meni vai menikö, syksykin saattaa olla vielä tosi kaunis ja lämmin.
Päivi, just meinasin mennä katsomaan kauniita unia, kun huomasin Sinut, juu kyllä tuolla potkulaudalla alamäkeä voisi laskea ja huutaa Pois altaa..:)) Kiitos sanoistasi ja minäkin toivottelen öitä kaunista sellaista.
Hei meillä melkein samanlainen potkulauta. Vuodelta 1948. Sain sen miniältä kun meinasi heittää sen pois. Oli hänen isänsä oma ja Papan tekema- Ei halunnut sitä säilyttää..?????
Mutta minä säilytän ja annan sen Ellalle kun Ellalla on oma koti. On sitten Papan tekemä vehje tallella... -Krisse-
Hauska! Ja söpö! Tavallaan harmi ettei tuollaisia kauniita puisia käsityötaidon näytteitä enää tehdä. Meidän talon seinustaan näet nojaa viisivuotiaamme potkulauta, ja se on punainen ja metallinen ja teknisen ja teollisen näköinen. Ehkä kestävämpi, mutta ei taatusti kauniimpi :-/
Lämmin aamu, tuntuu hassulta. Me lähdemme huomenna vielä vihoviimeistä kertaa mökille.
Aivan ihana yksityiskohta! Vastaus: Sinulla on ollut hyvä maku monta vuotta =). Rakaus valkoiseen iski minuun vasta 2-3 vuotta sitten! Hyvää viikonloppua!
Sinisen oven takana asuu Sirkka. Väriharmoniat ja valo ovat minulle tärkeitä. Pidän kaikesta kauniista sekä kotona että matkoilla: luonnosta, merestä, eläimistä ja puutarhoista. (Itse asun 1B-vyöhykkeellä.)
Aika ajoin kuvissa vilahtelee myös rakas pikkuystäväni Rosa.
Olen ottanut kaikki kuvat omasta kodistani ja pihastani paitsi tietysti matkakuvat.
Olisin hyvin iloinen jos jättäisit viestin vierailustasi.
Ethän kopioi kuviani eteenpäin ilman lupaani. Kiitos.
20 kommenttia:
Tosi söötti potkulauta, jota kukat kauniisti vielä lisää koristavat! Hauska lapsuudenmuisto, vaikka ei alkuperäinen olekaan.
Upea potkulauta, kyllä kukkien kelpaa kyydissä!
Täälläkin aurinkoinen päivä mutta kovin tuulinen. Ihana tuo potkulauta...
Ihania asetelmia olit taas tehnyt :) Potkulauta oli tosi kiva idea noin kukkien lomassa. Sen värikin oli juuri sopiva.
Ihana kapistus, ja säilynyt uskomattoman hyväkuntoisena!
söpö lauta .. kyl tolla kelpais huristella :) .. osan kesäkukista olen minäkin jo joutunut heivata "mäkeen" muuan sinnikko viel jäljellä :)
Elsa, Kiitos pidän siitä kovasti,mutta en uskalla polkea, joten kukat saavat sitä koristaa!
Olivieno, juu kukat tykkää kovasti!
Karita, sanotaan, jos ihminen nauttii tuulesta, niin hän on onnellinen...näin olen kuullut sanottavan.
sariw, kiitos, vihreä ei niinkään kulu lempivärehini, mutta tämä tekee poikkeuksen, se on niin kulahtaneen värinen ja onhan siinä sitä ajanpatinaa sopivasti.
possumamma, kiito, sitä minäkin ihmettelen, ei varmaan ois jos minulla olisi ollut kokoajan:))
hauska kulkuneuvo sinulla... varmasti vauhdit saisi vaikka kauneutta nyt vaan kuljettaa...
vanhat esineet uusien lomassa tuovat "sitä jotain" sisustukseen, niin sisällä kuin ulkonakin:)
kiitos taas sirkalle silmän ilosta!
täällä viimeisetkin kesäkukat päivällinen ukkoskuuro nitisti..
lämmintä on mutta niiiin kosteaa:(
öisin terkuin päivi
Maano, maalaisitko:) niinpä kesä oli ja meni vai menikö, syksykin saattaa olla vielä tosi kaunis ja lämmin.
Päivi, just meinasin mennä katsomaan kauniita unia, kun huomasin Sinut, juu kyllä tuolla potkulaudalla alamäkeä voisi laskea ja huutaa Pois altaa..:))
Kiitos sanoistasi ja minäkin toivottelen öitä kaunista sellaista.
Voi *kops* miten suloinen menopeli!!!!! ihastuttava!
Hei meillä melkein samanlainen potkulauta. Vuodelta 1948.
Sain sen miniältä kun meinasi heittää sen pois. Oli hänen isänsä oma ja Papan tekema- Ei halunnut sitä säilyttää..?????
Mutta minä säilytän ja annan sen Ellalle kun Ellalla on oma koti. On sitten Papan tekemä vehje tallella...
-Krisse-
Hauska! Ja söpö! Tavallaan harmi ettei tuollaisia kauniita puisia käsityötaidon näytteitä enää tehdä. Meidän talon seinustaan näet nojaa viisivuotiaamme potkulauta, ja se on punainen ja metallinen ja teknisen ja teollisen näköinen. Ehkä kestävämpi, mutta ei taatusti kauniimpi :-/
Lämmin aamu, tuntuu hassulta. Me lähdemme huomenna vielä vihoviimeistä kertaa mökille.
Hyvää viikonloppua!
Söpöläinen potkulauta ja omppu näytti kauniilta vihreällä mättäällä :)
Käytkö taasen visiitillä!
Oi kuinka hurmaava aarre sinulla onkaan - löytäisinpä jostain samanlaisen!
Blogisi on täynnä suloisia, nostalgisia kuvia - kovasti mieleeni!
Aivan ihana yksityiskohta!
Vastaus: Sinulla on ollut hyvä maku monta vuotta =). Rakaus valkoiseen iski minuun vasta 2-3 vuotta sitten!
Hyvää viikonloppua!
Rakkaus tarkoitin, ehkä ymmärsit jo...
Nyt olen sanaton!!!!Ihania kuvia taas ja potkulauta, aaahhhh....
Kiitos Sirkka:))
Terveisin Marja
ELSA, KIITOS SINULLE ANTAMASTASI TUNNUSTUKSESTA.
OLIVIENO, KIITOS SINULLE ANTAMASTASI TUNNUSTUKSESTA.
Lähetä kommentti