Niinpä lumet sulivat täältäkin ainakin melkein...vaihtelu virkistää, iloinen näkymä tuli vastaan, kun huomasin ruusujeni selviytyneen. Kiitos lumipeitteen. Mustarastaat syövät omenoita kanaverkon läpi, hauskaa katseltavaa, tosin nyt ei ole kuvassa, ei pitännyt kuvaamisesta halusi ruokarauhan ja minähän annoin.
tyttäreni talvisaappaat, nämä hänellä oli kaksi vuotiaana talvisin, olen ne myös säilyttänyt, koska ovat niin suloiset. Ruusu sydän on Italian tuliaisia.
Tässä mieheni maalaama taulu 20 vuoden takaa, joka sopisi mielestäni viinikellarin seinälle, joten se ei ole meillä nyt seinällä.
Nautinnollista perjantai-iltaa kaikille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
21 kommenttia:
Aivan ihania nuo ruusut tuolla lumen keskellä :)Taulu sopisikin hyvin viinikellariin tai miksei muuallekin; missä on tunnelmallista viiniä nauttia esim. viini tai sauna tuvassa.
Ihanat ruusukuvat :)
Tyttäresi talvisaappaat on söpöt ja siistinä säilyneet :)
Onko miehesi maalannut paljon? Taulu on hyvä.
Sinulla siis taiteellisen isän lisäksi myös taiteellinen mies...
Muistaakseni joskus kommentoin, ettei ole omena kauas puusta pudonnut... Silloin ajattelin isääsi ja sinua.
Mutta näköjään se pätee myös miehesi ja sinun välillä.
Luja ja lämmin rutistus Ystäväiseni!
Nautinnollista ja tunnelmallista viikonvaihdetta Teille!
Taulu on tosi hieno, sopisi meidän keittiöön ;))
Ruusut ovat kauniita talviasussaan...
Minun Äiti oli myös säilyttänyt minun vanhat talvisaappaat, laitoin ne makkarin hyllylle.
kauniit sinnikko ruusut , meil tuli n.10centtiä lunta lisää viime yönä :)
Iltaa Sirkka!
Surullista, lumihanget ovat täälläkin madaltuneet vauhdilla ja loskaa riittää. Lunta kuitenkin on vielä mutta se on epämääräistä harmaata mössöä...
Mutta teillä ruusut vielä kukkivat, ihanaa:)
Yhtä ihanat ovat pikkuiset punaiset talvikengät ja miehesi maalaama taulu on upea:)
Perjantai-illan terveisin!
Eija,
Kiitos, juu todella ruusut siellä vielä kukassaan..olet oikeassa taulun suhteen.
Susanne,
Kiitos,
juu hän on harrastanut maalamista koko elämänsä ajan...
Titti,
Niinpä, niinhän äitinikin taisi sanoa , silloin kun tapasimme .
Aikamoinen yhteensattuma...mielestäni.
Haleja.
Mari,
Kiitos,sopisiko keittiönne seiniin:))
Hyvä kun sinullakin on muistoja esillä.
Maano,
Kiitos, puhallahan tänne viisi centtiä, sit ollaan tasoissa:))
palautan jos meille sataa ensi yönä.
Mimosamamma,
Iltaa Marja!
Voi surkeuksien surkeus, kun se pitää vielä harmaaksikin muuttua...
muuttuisi vaikka kauniiksi kuurankukiksi...
Minäkin ruukuista kaadoin vedet pois..ja aatteelin no eipä ainakaan kastella täydy:)
kiitos, juu laitoin nuo kengät ja taulun kuviin, kun niissä oli punaista:))
Voi miten hieno yhdistelmä, vanhat talvikengät ja ruususydän!
Suloiset ruusut ja täytyy sanoa että miehesi on taiteellinen ja tosiaan viinikellariin aivan upea
Ilona
Huomenta Sirkka,
Kauniita nuo jäätyneet kukat! Taulu on viehättävä, ja ihan totta, se sopisi viinikellarin tai viinibaarin seinälle.
Minä olen tyytyväinen lumen vähyyteen, sellainen viisi senttiä lunta sopisi minulle. Täällä keskustassa oli lumen tulon jälkeen hirmuiset ongelmat auton kanssa, pari tuntia kaivoin autoani esiin lumipenkasta, jonka aura oli saartanut, ja sitten taas ongelmia saada auto pysäköityä, meni useita hetkiä paikan etsimiseen. Tästä johtuu antipatiani lumea kohtaan.
Ruusutunnelmaista pikkujoulua
Sinisen oven taakse.Upeat on ruusut ja nuo pikkukengät varsinkin.
Olivieno,
Kiitoksia, eikö olekkin, minusta ne sopivat hyvin yhteen siinä on mukana
ajatukseni...
Sateenkaarentaa Ilona,
Kiitos, mieheni on erittäin taiteellinen.
Elsa,
Kiitos, ruusut ovat sulanneet ja kukkivat jälleen,lämmintä on kuusi astetta.
Juu kyllä minulle tuo viisi senttinen lumimäärä hyvin riittäisi, voi hurja minkä homman olet tehnyt saadessasi autosi esiin, ajatteles vielä sitä jos olisit vahingossa kaivannut väärän auton esiin.
No mut nyt on lumet tältä osin sulanneet ja kaivuuhommat saavat jäädä.
Ymmärrän hyvin antipatiasi lumea kohtaan.
Pajupirtti,
Voi kiitos samoin sinulle tunnelmallista pikkujoulua,kera vaaleanpunaisten unelmien.
Kauniita kuvia jälleen - ruusut ovat kukkien aatelia. Tänä vuonna olen pitänyt vaaleanpunaisesta ja nyt kun katsoin kuvaasi, jossa ihanat vaaleanpunaiset ruusut ovat kauniissa astiassa valotuikuin, niin väri tuntuu todella ihanalta.
Tyttäresi saapikas on suloinen ja ruususydän siinä vain kaunistaa sitä lisää.
Taulu on hieno, miehesi on taitava!
Nina,
Voi kiitos Sinulle jälleen kauniista sanoistasi, minä pidä toisinaan värien vaihteluista, tahdon nähdä ja kokeilla kuinka sointuvat ympäristöön ja kuinka viihdyn siinä tunnelmassa mitä ne antaa...saas taas nähdä kohtaavatko uudet tunnelmantekijät luokseni värien muodossa.
Mahtaako ne ruusut kukkia koko talven teillä?? Ihania kuvia! Ja miehesikin on niin taiteellinen, kyllä tuo taulu sopisi mainosti viinikellariin!
Huset på landet.
No se jääkin nähtäväksi, sikäli mikäli on leuto talvi ja pysyttelee plussan puolella, niin mikä ettei, voisivat säilyäkkin.
Kiitos kun pidit näkemisestäsi.
kauniita ja herkkiä kuvia taas ihailtavana:D
mukava nähdä ruususi vielä elinvoimaisena... omani kellarin ja lumikinosten suojissa pakkasta vastaan...
meillä aikamoiset kinokset ja lisää sataa koko ajan, leevi ei voi enää hankien keskelle mennä, kulkeminen umpihangessa jo pienelle mahdotonta:(
kovasti kirmailee käytäviä pitkin talon ympäri ja nauttii lumesta lasten tavoin.
mukavaa adventtia sinulle<3
t. päivi
Päivi,
Kiitos,täällä vesisade rapisee ja kipot ulkona täyttää...ei se minua haittaa, vaan kynttilöiden palaessa se hyvän mielen täyttää, sade ei niitä sammuttaa voi, kun sisätiloissa niitä polttelen vain. Ikkunaruudun takaa katselen kun sadepisarat valuvat pikkuhiljaa ikkunaa pitkin jättäen kauniita jälkiä ruutuun.
Ilonsa kullakin:)
Rauhallista adventtia.
Voi noita saappaita... niin somat ja varmasti tuovat mieleen ihania muistoja. Rauhallista 1.Adventtia Sirkalle ja terveisiä Mustikkamäeltä. :)
Tiina,
Kiitos, rakkaimpia muistoja tuovat mieleeni.
Kauniita tunnelmia ja hieno taulu.
Meillä on myöskin lumi sulanut lähes kokonaan.
Hyvää tulevaa viikkoa!
T. Sussi
Lähetä kommentti