Kevätkukkia

Hei vaan ja terveiset ihanan keväisestä ulkoilmasta, sää oli tänään ihastuttavan aurinkoinen ja on vieläkin..lumet sulivat reippaasti, mikä tuotti mielihyvää. Tässä istutetut orvokit, perunanarsissit, valkoiset helmililjat sekä esikot, jotka ovat olleet jo kaksi viikkoa päivisin ulkona, yöksi olen kuitenkin ne nostanut vielä sisälle, ettei tarvitse koko yötä valvoa ja katsoa mittaria , meneekö pakkasen puolelle, hih, no vähän leikin laskua. Luulisin, että nyt saavat jäädä jo yöksikin ulos, semmonen tuntuma on minulla. Keskiviikkona, kun laitoin ruohon kasvamaan, niin hävisi minun pieni istutuslapio, sellainen tiedättehän antiikkinen aivan ihastuttava ja on muuten ainokaiseni, etsin sitä joka paikasta, jopa roskiksesta isosta jätesäkistä, jonka sinne vein, terveisiä vaan naapureille, jos satuitte näkemään, hih! Pihalla olevasta multasäkistä painon jalallani ja tunnustelin 30l säkistä, joskos olisi siellä...ei! Yön nukuttuani heti aamulla minulle tuli tunne, että sen täytyy olla siellä multasäkissä, pistin käteni kyynärpäitäni myöten säkkiin ja siellähän se aarteni oli! Sanoin ääneen kiitos, näin rakas on tämä istuslapio minulle.












Tästä pöytäliinasta pidän paljon, olen sen Ranskasta ostanut, silloin kun lapsemme olivat vielä pieniä... pidän sitä aina pääsiäisenä , joki menee ympäri liinan ja värisävyistä pidän tavattoman paljon, ainakin näin pääsiäisen aikoihin.
Olin tyttäreni kanssa Pariisissa hänen ollessa viisivuotias ja olimme menossa karuselliin, ostaessani lippua hän oli jo siinä silmänräpäyksessä hypännyt hevosen selkään...arvatkaa pelästyinkö, kun en hetkeen nähnyt häntä...muistan sen aina ottaessani tämän liinan esille.

Hyvää printempsiä !