tiistai 26. elokuuta 2008

Pannumyssy

Tässä eräänä päivänä kun tulin kotiin pannumyssy kainalossani, niin mieheni kysyi oletkos ostanut uuden hatun :)on tällä ihan käyttötarkoitustakin,...mutta harvemmin varmaan enää nykyään. Tässä ikkunan edessä on lempipaikkani , kun olen yksin katselen ulos kun vaahteranlehdet humisevat puissa ja omenat putoilevat maahan, ihanteellista olisi, jos putoaisivat suoraan koriin,..:) ja kukat kukkivat vielä, nautin hiljaisuudesta.
Muistan kerran kun menin kauppaan ostamaan juustoa. Kuinkas ollakkaan laitoin juustokimpaleen kainalooni ja uppouduin selailemaan sisustuslehtiä...kassalle mentyäni maksoin rahalla , joka oli minulla kädessäni kokoajan, vain siis sen lehden..kaupasta ulos tultuani huomasin,,voi hyvänen aika juustokimpale oli kainalossani edelleen..siinä samassa silmänräpäyksessä syöksyin sisälle ja kassalle, kerroin että olin epähuomiossani poistunut maksamatta tätä juustoa, johon hän..,että ei olisi varmaan maistunut hyvältä, jos en olisi maksanut sitä... , kokeilkaa kotonanne kyllä se juusto pysyy siellä kainalossa ja voitte hyvin lueskella sisustuslehteä..tosin se edellyttää sellaista pienempää juustopalaa:D Pannumyssy on kyllä maksettu:)))
hmm, alkaisiko tekemään omenapiirakkaa...se kun menee meillä niin nopeasti.

22 kommenttia:

Peikonlehti kirjoitti...

Hih, hiukan nauratti tuo juusto -juttu... =)
Mutta ajatus sen takana on hyvinkin tuttu... Tänään tein hyviä löytöjä sisustuslehtien muodossa kirppiksellä, eli ei ole epäselvää miten minun iltani kuluu...

Mukavaa alkuviikkoa =)

Possumamma kirjoitti...

Rehellisyys maan perii:)

Minä unohtaisin kyllä päänikin, jos ei olisi tiukasti kiinni muussa vartalossa, eli yhtä hyvin tuo juustojuttu olisi voinut tapahtua mulle.

Pitäispäs kyllä tehdä itekkin omenapiirakkaa pitkästäaikaa; sitä sitten voisi syödä vaniljajätskin kanssa, mmmm... Ostoslistalle laitettava siis omenat & vaniljajätski:)

Elsa kirjoitti...

Hauskan jutun kerroit, minulle on joskus käynyt samoin lankarullien kanssa. Kiva tuo hattu... eikun pannumyssy :))

Tiistain jatkoja,

t. Elsa

Sirkka kirjoitti...

Peikonlehti, juu, ei silloin kyllä naurattanut yhtään, mut nyt kun muistelin niin arvaa nauroinko koko jutulleni, aina tapahtuu kaikenlaista...;)) Ai saitko ihan uusiakin sisustuslehtiä ...vaiko vuodelta 19..;)) hi ei muuten ois hassumpi lukea niitäkin..

Possumamma, Aivan..olen myös saanut muutaman kerran homeista juustoa, ei siis homejuustoa...niin olen palauttanut.
Kuljetkos sinäkin juusto kainalossa kaupassa:) Ompupiirakkaa minäkin syön vaniljajätskin kanssa..nam , suosittelen!

Elsa, Kiva kun en ole yksin näitten juttujeni kanssa, täällä foorumissa on tosi kivaa, kun löytyy joka lähtöön kanssasisaria!
Myssy on kiva, en ole kokeillut mahtuisiko päähäni:)Katsotaan kun ilmat tulee vähän koleammaksi:D

tiina kirjoitti...

Kuulostaapa tutulta tuo juustoseikkailu... ;) viimeksi kirpparilla kainalossa lautanen... no, tälläista sattuu tekevälle... hih!!! Niin... lisää piirakkaa.. :)

Jonna kirjoitti...

Riitta, hurmaava tuo pannumyssy! Siitä taisinkin saada hyvän vinkin ompeluksiini, jospa kokeilisi vanhasta lakanasta tai keittiöpyyhkeestä, jossa on monogrammi jotain vastaavaa. Hmmm...

Kiitos Riitta toisestakin vinkistä! Kävin kurkkaamassa kannuni sisälle ja taitaisi olla tosiaankin viisainta laittaa pieni lasimalja sisälle.

Mukavaa tiistai-illan jatkoa!

Peikonlehti kirjoitti...

"Vanhaa painosta" on löytämäni lehdet, mutta sentään tältä vuosituhannelta,heh =)

Sirkka kirjoitti...

Tiina, palautitko:)))) nam..äsken just lämpimänä vaniljakastikkeen kanssa.

Jonna, Tarkoitit varmaan Sirkka, noh..ei mikään ihme kyllä näissä nimissä jo sotkeutuukin, mutta kannu oli muuten ostettu Riitalta:))

Peikonlehti, juu, täälläkin on paaaaljon vanhoja sisustuslehtiä tältä vuosituhannelta ja kyllä minä niitä aina silloin tällöin lueskelen, niissä on vaan sitä jotain josta pidän niin en ole vielä pois niitä antanut vaikka suuremman osan olenkin.

maano kirjoitti...

hih vai hattu :) ja tarina juustosta hauska .. nam omppu piirakkaa ...lipoo jo huulia :)

Sarppa kirjoitti...

Hih.. vai uusi hattu =D

ja aatteles jäi sekin juusto mieleen, muutoin et olisi koko juustoa muistanut enään ollenkaan =)

saitpa hymyn huulille tällä postauksella

Sirkka kirjoitti...

Maano, juu minulla on aikas paljon hattuja kertynyt...niin ei hän enää noteeraa niitä sen kummemmin..näkee kait kaikki hatut minulla samanlaisina:))

Sarppa, arvaa just tännän kun menin tuonne kyseiseen kauppaan tämän postaukseni jälkeen, niin se sama kassa oli siinä ( on muuten aika harvoin), niin hän katsoi pitkään, kun sai minulta leveän hymyn:D

mimosamamma kirjoitti...

Hei Sirkkasein:)
Voi kuinka tuli nostalginen fiilis tuosta pannumyssystä...muistot menevät lapsuuteen asti ja muistan äitini pannumyssyn. En muista edes minkävärinen se oli, ainoastaan sen että sitä kyllä käytettiin.
Juusto kainalossa, hih, toivottavasti ei ollut sinihomejuustoa:))
Kauniita kuvia jälleen:))

Marja

Sirkka kirjoitti...

Marja, Meilläkin oli kotona pannumyssy, aika vanha palaa...ja muistot sitä myötä. Juu pitihän se juusto johonkin laittaa hetkeksi, kun sisustuslehtien kimppuun kävin, eikä ollut koria.Arvaa vaan otinko korin aina sen jälkeen:))

Anonyymi kirjoitti...

Hauska tarina.
Minun pahin unohdukseni sattui 10 vuotta sitten Laura Ashleyllä. Olin hitaasti huokaillen kierrellyt kaupan ja ulko-oven ripaan jo tarttumassa, kun tuli mieleen, että olikos minulla se lapsi tänään mukana kaupungilla? Sinne liikkeen yhteen rauhalliseen peränurkkaan olin rattaat parkkeerannut sisään tullessani, kun tyttö nukkui, ja niin lumoutunut olin kaikista ihanuuksista, että hetkeksi tarkkaavaisuus herpaantui.
Muistan sen kuin eilisen ja kohta tuo prinsessa on jo minua pidempi!

Muutto on monen vuoden haavetta. Haaveilen isosta talosta mutta toisaalta en halua asua kaukana keskustasta ja meren ääreltä.
Mukavaa elokuun viimeistä viikkoa! t. Ann

Sirkka kirjoitti...

Ann, Kyseisessä liikkeessä todella unohtaa kaiken...se on ollut yksi lempipaikoistani, nykyisin vähän harvemmin. Onneksi kuitenkin kaikki kävi hyvin...ja prinsessa kasvaa:)
Veljeni unohti kerran koirani, kaupan viereen...onneksi siinäkin tapauksessa lopussa kiitos seisoi:)
Tiedän tunteesi muutosta, olen itsekkin asunut nuoruuteni kaupungissa meren äärellä, ihastuttava paikka, silloin siellä oli rauhallisempaa kuin nykyisin.
Samoin sinulle mukavaa elokuun viimeistä viikkoa, sekä tätä päivää. t. Sirkka

sateenkaarentaa Ilona kirjoitti...

nyt kuulostaa jo tutulle, mitä elämä olisi ilman kömmähdyksiä tai itselleen nauramista
oikein vallatonta päivää sinisen oven taakse
ilona

Sirkka kirjoitti...

Ilona, Sanos muuta, nauran itselleni,usein ja tehokkaasti:)eikös sitä sanotakin, että muutaman minuutin kunnon naurut vastaa aerobicjumppaa parhaimmillaan:)
Kiitos samoin sinulle oikein iloista päivää.

päivi kirjoitti...

kiva "syyshattu"sinulla sirkka!
mutta vielä kauniimpi omassa maailmassaan keittiössäsi...
sitä sattuu ja tapahtuu:
kerran kauppaan pyöräilin ja ajatuksissani takasin kävelemällä tulin... kotona myöhemmin ihmettelin pyöräni puuttumista, no siellähän se kaupan edessä odotti!
dementia varmaan tulossa:):)
mukavaa ja nauruntäyteistä päivää sirkalle!
t.päivi

Sirkka kirjoitti...

Päivi, juu syyshattuni erottuu tuolta vaahteralehtien sävyistä, siksi valkoinen, ei tarvitse päivällä käyttää heijastinta:))) siis nyt kuule Päivi minä tikahdun tähän nauruuni...
no ei se sinullakaan helppoa ole..saitpahan ainakin lenkkeiltyä:)
Naurakaamme yhdessä!

Karita kirjoitti...

Juusto kainalossa Hih... Sattuuhan sitä. Ihanaa omppupiirakka ja vielä omista omenoista nam...

Marja Kristiina kirjoitti...

:-D Juustossa sitten löytyi!

Pannumyssy on söpöläinen, ja koko kahvittelupaikka kuin satukirjasta. Ihana tunnelma, jossa kelpaa rauhoittua ja nauttia kupillinen kahvia.. tai useampikin, sanoo nimimerkki Kahvin suurkuluttaja.

Ja jälleen kerran mitä lämpimin kiitos sinulle, Sirkka, kauniista sanoistasi!

PS. Olenko ainoa, jolle on käynyt niin, että sitä on kävellyt kaupasta ulos ja unohtanut MAKSETUT tavarat kassahihnan päähän? Minulle on :-/ Juoksivat kyllä perään.

Sirkka kirjoitti...

Karita, juu juustoissa löytyy..:) istutahan omppupuu pihallesi, jos sinulla ei vielä ole, suosittelen.

Marja kristiina, on muuten lempipaikkani tuo, näytän vielä sit siitä myöhemmin lisää kuvia, kun olen ostanut siihen laatikkoon kahvan, tiedän kyllä jo minkälaisen.Paikka on sen vuoksi kiva kun siitä voi suoraan katsoa ulos, siis ikkunan luona, jos istuis tuossa pöydässä niin pää olisi sivulla ja se rasittaa, huom, huonot niskalihakset ja sit taas jos istuisi pöydän päässä puhun siis kokoajan meidän ruokapöydästä, niin sieltä ei näkymät niin lähelle kuin haluaisin, ymmärrät mitä tarkoitan.
Kysy vaan kuinka monta kertaa täälläkin on unohtunut tavarat kassalle, ei siis mikään ihme et lähden joskus juusto kainalossa ulos. Minun perääni eivät ole juosseet...kerran kävi niin kaupungissa oltuani unohdin kassalle yhden tavaran, ei juusto:) niin soitin sinne, oli otettu talteen ja eikun uudestaan sitä hakemaan:) eli joskus unohtuu ajatukset:D